Simonkylän Metsästysseyra ry:n perustava kokous pidettiin 17.elokuuta 1960 Simon Pirtillä. Perustavassa kokouksessa paikalla oli 27 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Rauno Hepola ja sihteerinä Kauko Pahnila.

Muistellaanpa aluksi vuotta 1960, jolloin Simonkylän Metsästysseura ry perustettiin.
Simon Kunnan asukasluku oli 4073. Pekka Vilmi toimi Simon kunnassa valtuuston puheenjohtajana ja Eemil Aspegren hallituksen puheenjohtajana. Selma Lappalainen hoiti kunnansihteerin tehtävät, Elsa Miettunen kirjanpidon ja Erkki Marttila mestarin tehtävät. Einari Jounela oli kunnanlääkäri ja Anna Äijälä terveyssisar. K.S.I Matinlassi oli kirkkoherra ja Tauno Kalkkinen kanttori. Kyläpoliisit Armas Ilvo, Viljo Knihtilä ja Sulo Miettunen varmistivat, että järjestys säilyy ja pojankoltiaiset pysyvät kaidalla tiellä.

Maatiloja Simonkylän Metsästysseura ry:n alueella oli 45 kappaletta, joissa pidettiin lehmiä, lampaita ja hevosia. Sivutuloa hankittiin kalastuksella ja hylkeenpyynnillä. Kalastettiin lohta, muikkua, siikaa, ahventa ja haukia rysillä sekä pikkuverkoilla. Hylkeenpyynti aloitettiin syksyllä verkoilla ja saaliit olivat hyviä. Hylkeistä maksettiin tapporaha.

Simojoen Uitto ja "sortteeri" työllisti kesäaikana kylän miehet, naiset ja nuoret. Viimeinen uitto oli Simojoessa 1964.

Pankkeja Simossa oli kolme. Simon Säästöpankki johtajana Eelis Hanhivaara,  Simon Osuuspankki johtajana Risto Simoska ja Postipankki, joka toimi Postin yhteydessä joka kylällä. Rantakairan Sähkö Oy hoiti sähkövirran tarpeen Simolaisille ja Kuivaniemeläisille, johtajana Y. K. Nortio
Televisio teki tuloaan kotehin, koelähetykset lähetettiin ja "konkurssiharavia" alkoi ilmestyä talojen katoille.

Sodasta palanneet miehet ja naiset olivat parhaassa iässä. He olivat perustaneet perheet, rakentaneet tilansa ja elettiin toiveikasta ja hyvää aikaa. Kaikille oli töitä ja uskottiin maatalouden ja kalastuksen tuomaan hyvinvointiin. Ihmisten vaatimukset eivät olleet kovin korkeat, kunhan jokapäiväinen leipä oli turvattu eteenpäin.

Pohjolan Sanomat kirjoitti 18.6.1960 Metsästäjäliiton yleiskokouksesta seuraavaa: Maan metsämiehet kokoontuivat torstaina Suomen Metsästäjäliiton yleiskokoukseen. Kokous valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Metsähallituksen pääjohtajan N. A. Osaran. Yleiskokousta oli saapunut seuraamaan myös Maatalousministeri Toivo Anttila, joka valotti ministeriön kantaa valmistella olevaan metsästyslakiin. Hän mainitsi, että lain ympärillä käyty kohu on ollut ennenaikaista. Valtiovalta tuntee hyvin metsämiesten merkittävän panoksen maan riistahoidossa ja voi luvata, että lain valmistelu on ministeriön puolesta asiantuntevissa ja pätevissä käsissä.

Simonkylän Metsästysseura ry: n perustaminen
Tarve paikalliseen Metsästysseruan perustamiseen tuli ulkoisista paineista, koska Simonkylän alueella sijaitsi hyvät metsästysalueet, varsinkin vesilintujen pyyntiä ajatellen. Alueet houkuttelivat metsästäjiä Simonkylälle muualta ja kun metsästys ei ollut järjestäytynyttä, seuran perustamiselle pantiin vauhtia.

Simonkylän Metsästysseyra ry:n perustava kokous pidettiin 17. elokuuta 1960 Simon Pirtillä. Nimeksi seuralle tuli Simonkylän Metsästysseura ry. Seuran alueiksi nimettiin Simonkylä, Simon asemakylä, Onkalonperä ja Hepola. Seuran toiminta-alue sijoittuu Lapin- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntarajan, Simon  Alajoen Linnustajien, Simoniemen Metsästäjien ja Pohjoisrannan Metsästäjien alueiden väliin. Yhdistysrekisteriin Simonkylän Metsästysseura ry merkittiin 20. maaliskuuta 1962.

Alkuajat seuran johtokunnalla meni järjestäytymisasioiden  hoitamisessa, joihin jouduttiin käyttämään myös asiantuntija-apua. Alkujärjestelyiden jälkeen seuran toiminta on hakeutunut uomilleen. Vuosikokoukset pidetään tammikuussa, jossa valitaan seuran toimihenkilöt, käsitellään toimintaa ja talousasioita sekä hyväksytään seuran uudet jäsenet. Kesäkokoukset pidetään elokuussa, jolloin käsitellään rauhoitusasiat, saaliskiintiöt ja hirviasiat.

Alkuajan metsästyskiistoiltakaan ei vältytty. Tiurasen metsästys hiersi Simoniemen ja Simonkylän Metsästäjien välejä. Kyseessä oli vesilinnun pyynti Känin alueella, joka kuului Simoniemeläisille. Tämäkin asia ratkaistiin Tiurasessa nuotiolla neuvottelemalla ja sovittiin, että Simoniemen Metsästäjät metsästävät omilla alueillaan ja Simonkyläläiset omillaan. Sopimus on pitänyt pieniä koukkauksia lukuun ottamatta.

Suhteet maanomistajiin ovat säilyneet hyvinä, johon osaltaan ovat vaikuttaneet maanomistaja-puheenjohtajat Kalle Lammassaari 1960-1969, Armas Onkalo 1970-1989, Antti Marttila 1990-2013 ja nykyinen puheenjohtaja Antti Hepola 2013->.
Seuran sihteereinä ovat toimineet Pertti Huttula 1960-1963, Bengt Laisalmi, Soini Jakunaho ja Markku Marttila 1980 ->2019. Jukka Kekäläinen 2019 ->2022, Asko Heikkilä=>

Yhteistyö muiden seurojen välillä on tiivistynyt vuosien saatossa. Esimerkkinä Simon hirvien yhteislupa, joka on ollut käytössä jo 23 vuotta. Alkuajan tehtävää hoiti Pekka Pitkäkari Veitsiluodon Metsästäjistä 2 vuotta, jonka jälkeen Taisto Parpala Simon Alajoen Linnustajista jatkoi tehtävää noin kymmenen vuotta, mutta joutui sairauden takia luovuttamaan tehtävän Lauri Karjalaiselle Alaniemen Metsästäjistä. Tehtävä ei ole kiitollisimpia, eikä palkkakaan ole Fortumin pääjohtajan palkan tasoa.Simon Riistanhoitoyhdistyksen hallituspaikatkin on vuosien saatossa pystytty sopimaan neuvottelemalla, ei äänestämällä..